Lastenrunoja kaupungilla päähän putkahtaneista ajatuksista. Tästä tulee Pieru-runokirja mieleen, tosin, en tiedä johtuuko se suomennoksesta vai alkuperäistekstistä, tämä on paljon sekavampi. Haluaisin kovasti pitää tästä, mutta hieman väkisin yritetty olo jäi tästä runokirjasta.
Pieni runomieli : päättömiä riimejä
Kotimatkalla aivoissa kilisee,kun kaupunki riimejä vilisee.
Katso tarkkaan tätäkin katua.Se on täynnä runoa, satua!
On kuuma loppukesän päivä, kun Leino pääsee koulusta ja sisko on
häntä vastassa. Leinon päässä kieppuu kaikenlaisia nokkelia ja höpsöjä
riimejä. Tutusta kotimatkasta tulee sanaleikkien juhlaa, kun he
pysähtyvät katsomaan kaikkea kummaa ja keksivät yhdessä loruja
näkemästään. Vastaan tulee niin kahvilassa makealla herkutteleva
vampyyri, liikennettä häiritsevä jonglööri kuin partiolaisjoukkoa
johdattava labradori.
Kun kaksikko pääsee kotiin, äiti huomaa, että Leinon reppu on unohtunut matkan varrelle. Löydätkö sinä sen?
Runoilija Martina Moliis-Mellbergin hauskat riimit on tulkinnut
suomeksi runoilija Henriikka Tavi. Ne opettavat uusia sanoja ja
innostavat keksimään omia, mielikuvituksellisia riimejä. Sanna Manderin
leikkisät kuvitukset kaupunkimiljööstä ovat täynnä tutkittavaa.
Kommentit
Lähetä kommentti